Hola! Me llamo Dandy.

Minun nimeni on Dandy. Olen noin kolme vuotias poika. Asun nykyään sijaiskodissa Vantaalla, tulin tänne juuri ennen joulua. Ihmettelin kovasti kun täällä oli kamalan kylmä, ja lunta. Mutta nyt en enää niin välitä, minulle laitetaan aina lämmin takki jos ulkona on kovin kylmä. Minulla ei ole omaa kotia vielä, mutta tulin tänne semmoista etsimään. Löydän sen paremmin ollessani täällä, kuin tarhalla.

Olen rodultani podenco. Meitä on Espanjassa paljon. Meitä käytetään metsästykseen. Kun meitä ei enää tarvita, metsästäjät hankkituvat meistä eroon. En halua muistella enempää niitä aikoja sielä, ja mitä koiraystävilleni näin tehtävän. Voit katsoa kuitenkin videon joka kertoo asiasta. Mutta älä katso sitä jos olet kovin herkkä, tai nuori. Se on surullinen, koskettava ja siinä on paljon ikäviä kuvia. Mutta se on hyvin totta siitä, millaista meidän elämä on.

Minut löydettiin moottoritien laidasta, olin jäänyt auton alle. En muista kuinka tielle jouduin, eksyinkö laumastani vai heittikö metsästäjä minut tarkoituksella liikkuvasta autosta tielle. Niin tehdään paljon Espanjassa koirille, joita ei enää haluta. Hyvät ihmiset löysyivät minut ja veivät turvaan Protectora Malagan tarhalle. Sielä minua hoidettiin ja saamiani vammoja parannettiin. Toinen takajalkani oli niin vahingoittunut, että sen eläinkääkäri joutui amputoimaan. Opin aika nopeasti pomppimaan kolmella jalalla, ja nyt minua ei yhtään haittaa että olen tällläinen. Välillä tosin tasapainoni pettää ja kaadun nenälleni, mutta ei se haittaa, nousen ylös ja jatkan reippaasti eteenpäin.

Tarhalta minut sitten yksi ilta haettiin pois. Minua jännitti kovasti, varsinkin kun huomasin olevani lentokoneessa. En tiennyt minne olin menossa, mutta minua ei pelottanut. Ei määränpäässä varmasti mitään kauheampaa voi odottaa, mitä en olisi jo kokenut. Joten olin hyvin rauhallinen. Lentokentältä tulin sitten tänne sijaisperheeseen. Täälläkin jännitti kyllä, kun oli uusia koiria ja ihmisiä. Ja paljon omituisia asioita. Jääkaappia pelkäsin kovin koska se oli niin iso ja säpsähdin ainakun se avattiin. Nyt en enää sitä pelkää vaan haistelen mielelläni sieltä tulevia tuoksuja. Eikä minua niin enää säikytä kaikki uusi. On mukavaa kun minua rapsutetaan ja minulla on pehmeitä paikkoja missä nukkua. Olin vähän laiha kun tulin mutta nyt hieman lihavampi. Pääsen ulkoilemaan monta kertaa päivässä, välillä olen tuossa aitauksessa muiden kanssa vapaana, välillä menen metsään kävelemään. Ihan uusi juttu minulle on lelut ja ihmettelin niitä alkuun kovasti. Nyt kun olen nähnyt mitä niillä tehdään kun nuo muut koirat ovat leikkineet, olen itsekin alkanut kokeilla millaista on leluilla leikkiä. 

Samassa tilanteessa kuin minä on paljon koiria.  Osa on täällä Suomessa, sijaisperheessä kuten minä. Osa odottelee tarhoilla, milloin on heidän vuoronsa lähteä lentokentälle. Me olemme kaikki kuitenkin onnekkaita, sillä näillä tarhoilla mistä tämä minuakin auttanut yhdistys toimii ei koiria lopeteta vaan niistä pidetään huolta kunnes oma koti löytyy. Mutta niihin ei voida ottaa uusia koiria, ellei tilaa vapaudu. Koirat kunnallisilla tarhoilla odottaa että joku tulee. Se joku on harvoin kuitenkaan joku joka vie pois ja etsii kodin, yleensä se on hakija viimeisellä matkalle. Koiria hyljätään sielä entisessä kotimaassani satoja tuhansia joka vuosi. Vain pienelle osalle meistä avautuu mahdollisuus löytää oma koti. Ymmärrämme mitä tarkoittaa toinen mahdollisuus. Olemme tilanteessa ilman omaa syytämme, olemme hyviä koiria joita ei vain enää haluta. 

Auta meitä löytämään oma koti ja perhe vuonna 2013 ja kerro muillekkin siitä mikä koirien tilanne Espajassa on.

Feliz año nuevo!

Saludos, Dandy 

Täh, pitääkö näistä koirista maksaa???

Niimpä. Kuten otsikko kertoo - niin välillä joutuu törmäämään kysymykseen että pitääkö näistä koirista maksaa. Nehän ovat kodittomia katukoiria, tai hyljättyjä kodeista - miksi niitä pitäisi maksaa?

Joo pitää - aika monestakin syystä. Miksi? Siksi, että jo sillä että eläimellä on hinta, karsitaan koiraa hankkivista niitä, jotka ottavat koiran hetken mielijohteesta. Näitähän riittää. Tänään keksitään että koira olisi kiva ja huomenna se on jo haettu. Näissä tapauksissa yleensä pentutehtailijalta joiden kaupankäynnin A ja O on halpa hinta ja se että koiran saa kuka vain. Ei paljoa mietitä sielä sopiiko koira kyseiseen kotiin, elämäntilanteeseen, kuinka on mietitty resurssit pidemmälle. Toki, liikkuuhan samaa myös yksityisissä adoptoinneissa jossa koiran saa ilman sen kummempaa mietintää tai kotien taustaselvitystä. Koira ei myöskään ole lahjatavara joka näin jouluna pistetään pukinkonttiin. Valitettavasti näin tapahtuu usein, Suomessakin, ja Espanjassa varsinkin. Tänä jouluna Espanjassa annetuista lahjapennuista kymmenet tuhannet päätyvät pian tappotarhoille ja tai kaduille. Osalla käy onni ja päätyvät tarhoille joissa koiria ei lopeteta, kuten yhteistyötarhamme, ja koirille etsitään uudet kodit - myös kauttamme Suomesta. 

Toinen syy on että koiran Suomeen lähettäminen - ja lähetyskuntoon saaminen maksaa itse asiassa enemmän kuin adoptointimaksumme mikä on normaalisti 450eur. Koirat tulevat Suomeen steriloituna, rokotettuina, sirutettuina ja eri terveystestien läpi käyneinä. Asiasta voi lukea tarkemmin sivuiltamme.  Koirien lentopaikat maksavat myös. Lisäksi yhdistyksemme tarvitsee rahaa pyöriäkseen - koirat tarvitsevat lennoille kuljetusboxeja, internetsivumme maksavat ja hallinnolliset kulut eivät ole ilmaisia. Vaikka yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin ja palkatta, niin vapaaehtoisillakin on kuluja mitkä he saavat periä. Bensa maksaa ja bensaa tarvitaan kun ajetaan tarhoille ja koiria kuljetetaan lennoille, tai vastaanotetaan lennoilta - kuten myös lentokenttäparkit. Kotihoidossa Suomessa olevilla koirilla on kuluja ruuasta ja mahdollisesti myös eläinlääkärilläkäynnistä. 

Ihan nopeasti katsoen - esim koiran sterilisaatio Suomessa maksaa uroksilla noin 200 eur - nartuilla satasen enemmän. Hinta voi olla huomattavastikin korkeampi koiran koosta riippuen. Rokotukset maksaa noin 50eur. Hiesimatolääkitys noin 25 eur. Mikrosirutus noin 50eur. Erilaiset verikokeet tautien varalle, noin 50eur/kpl. Koiran passi 20eur. Lentokulut noin 50eur-120eur riippuen lentoyhtiöstä. Joten - on helppo huomata että koiran tuominen ei ole ilmaista. Vaikka Espanjassa toimenpiteet ovat halvempia tarhoilla sopimuseläinlääkärien kanssa, niin hintaa tulee kyllä. Monella koiralla on myös ollut isojankin operaatioita vaativia vaivoja Espanjassa jotka on hoidettu kuntoon ennen Suomeen tuloa. Siltikin - hinta on sama uudelta kodilta Suomessa. Jos emme perisi summaa adoptiosta - kuinka maksaisimme kaikki kulut tarhoille, lennoista ja kaikesta muusta? 

Ihmettelen usein sitä että ihmiset kiinnittävät huomiota koiran hankintahintaan todella paljon. Hankintahinnalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on koiran todellinen kulu. Eikä se ruokalasku ole myöskään ainoa kulu. On pöyristyttävää joskus lukea kotiselvityksiä jossa kerrotaan syyksi koiran adoptoimiseen että "se on halvempaa kuin ostaa". Mitä ihmettä! Kun koiraa harkitsee, ei raha saa näytellä päätöksessä mitään sijaa. Eikä varsinkaan koiran hankintahinta. 

Hyvä artikkeli, tosin Englannista, kertoo hieman koiran omistamisen kuluista. Itse lasken koiran kuluksi 100eur/kk. Toisilla koirilla se on alakanttiin, toisilla ylä. Joka kuukausi en jokaisesta koirastani maksa näin paljoa, mutta vuositasolla hyvin helposti ollaan keskiarvossa kun lasken viidestä koirastani aiheutuneet kulut. Isommilla enemmän, pienemmillä vähemmän. Vakuutukset, matkakulut (=en voi ottaa koiria matkoille, hoito maksaa), ruoka, rokotukset, eläinlääkärissä käynnit. Mitä vanhemmaksi koira tulee, sitä enemmän remppaa ja vakuutukset usein lakkaavat kun koira on iäkäs. Vanha bassettimme sairastui välilevynpullistumaan syksyllä. Koira on liian vanha vakuutuksia enää saamaan - hoidon hinta oli yli 800eur. Tuolla omalla laskennallani, 100eur/kk, koiran hinnaksi tulee vuodessa 1200eur. Jos käy niin onnekkaasti että koira on luonani 15 vuotta, kustannus on 18000eur tältä ajalta.

Pyydän koiraa harkitsevia miettimään asioita pidemmälle. Hankintahinta on pennosia. Älkää antako koiraa lahjaksi - kuinka voitte tietää että lahjan vastaanottaja on valmis näihin kustannuksiin? 

- Kati -

Ps. Kertomani eläinlääkärihinnat ovat omia kokemuksiani ja havaintoja - varmasti hinnat heittelee paljonkin. Laskukaavani 100eur/koira/kk on myös omani jonka perustan keskiarvoon liittyen omiin eri ikäisiin ja kokoisiin koiriini ja siihen että vuositasollakaan kulurakennetta on vaikea verrata vaan lasken pidemmän tähtäimen kaavan mukaan. Mutta pointti on - että jos luulet että koiran hinnalla on merkittävä tekijä koiran kokonaiskustannusten kanssa olet väärässä. Olet väärässä myös jos luulet, että selviät koiran kuluista muutamalla kympillä kuukaudessa.

Vastauksia ja vastausten odottelua

No niin, hetki saatiin odotella mutta viitaten kahteen aikaisempaan blogiin ja erityisesti avoimeen kirjeeseen  olemme saaneet kirjeen vastaanottajilta vastauksen. 

Helinä Ylisirniö, yksi vastaanottajista ja SEY:n toiminnanjohtaja, vastasi kertoen että kyseessä oli moka, minkä syytä eivät tiedä. Moka siis ei koske aiheettomia kommentteja Espanjasta tuotujen löytökoirien niputtamista samaan kasaan pentutehtaltujen itänaapureista trokattujen koirien kanssa, vaan moka oli IT-puolen juttuja. Kuulemma kamppis ja sivut oli tarkoitus lanseerata vasta 8.12 mutta jostain syystä sivut pelastakoira.fi olivat avautuneet jo 5.12. Sivut olivat päässeet keskeneräisenä maailmalle ja pelastakoira.fi sivusto-osoite oli vain työosoite. 

6.12 siis tuon avoimen kirjeen laitoin ja Facebookissa oli hyvin laajaa keskustelua Tuomiston kommennteihin liittyen. 7.12 sivut korjattiin toimimaan osoitteessa halpapentu.fi ja viittaukset sairaisiin ja luonnehäiriöisiin löytökoiriin Espanjasta poistettiin. 

Jäin sitten miettimään ja pohtimaan asiaa. Että miksi ihmeessä työosoitteeksi pentutehtailun vastaiselle kampanjoinnille on tehty osoite pelastakoira.fi minne jostain syystä oli kirjoiteltu näitä löytökoiravastaisia asioita. Ja miten ihmeessä sivut vuotavat vahingossa - tässä muodossa - liian aikaisin maailmalle. Pakostakin sitä alkoi miettimään, että voisihan asia olla esimerkiksi niin että pentutehtailusivuston ja kampanjan rinnalle olikin tarkoitus perustaa pelastakoira.fi sivusto sekä kampanja jonka tarkoituksena on puhua rescuetoimintaa vastaan, ja nämä kommentit olivat sielä ihan tarkoituksella. 

Laitoin sitten vastauksen perään, jossa myös tätä kyselin ja kerroin että tästä sivuston mokasta johtuen aika monelle on jäänyt kampanjasta pahamaku suuhun ja kampanjan tahojen varmastikin kannattaisi pahoitella asiaa ja selventää asiaa julkisesti. Ylisirniö palasikin vielä, kertoen että syy oli keskeneräisyys, ja että kamppista varten hankkivat 8 eri nettiosoitetta joista tämä pelastakoira.fi oli yksi, ja väliaikaisosoitteena käytetty. Myös teknisistä paketeista hän kirjoitteli sekä Googlen Adwords asioista. 

Myös Kennelliiton Unhola laittoi tässä vaiheessa vastauksen kertoen, että he olisivat vastanneet kuten Ylisirniökin vastasi, ja muihin kannanottoihin he eivät lähde.

Selvä. Kiitos näistä. Tosin - edelleenkään en ymmärrä miksi ne Espanjasta tuodut koirat piti sekoittaa tähän soppaan, ja jos kyseessä oli kerran virhe niin eikö silloin olisi aihetta edes julkisesti pahoitella asiaa? 

Tässä viikolla oli myös Huomenta Suomi ohjelmassa esiintymässä Viestintäpäälliikkö Unhola kampanjaan liittyen. Aivan yllättäen, kesken kampanjasta ja julisteista puhuttaessa toimittaja kysyy että "mites nämä löytökoirat maailmalla, mitä niille pitäisi tehdä". Unhola ehdotti, että niitä kannattaisi auttaa sielä paikan päällä ja vaikka miettiä jos koirille saisi sinne jonkin eläinsuojelukeskuksen kyhättyä missä ne koirat voisi olla. Erikoinen kysymys, keskellä keskustelua pentutehtailun vastaisesta kampanjoinnista. Miksi löytökoirat oli tässäkin yhteydessä otettu mukaan, yhdellä kysymyksellä ja vastaajana oli vain ja ainoastaan Kennelliiton edustaja? Jos ulkomaisten löytökoirien auttaminen ja tilanne halutaan ottaa esiin niin eikö silloin asiaan pitäisi olla vastaamassa myös siihen perehtynyt henkilö? Henkilö joka olisi osannut Unholan kommentin jälkeen kertoa että "Koiria autetaan myös paikallisesti, Suomessakin toimii useita yhdistyksiä jotka eivät harjoita adoptiota ollenkaan vaan vievät apua ja tukevat kohdemaissa. Ja ne ketkä etsii koirille koteja Suomesta tukevat myös paikallisesti - joko suoraan tai paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta. Yksityisten ja yhdistysten varoilla on rakennettu useita eläinsuojia koirille kohdemaissa." 

Huomenta Suomen yksipuolinen haastattelu sai monen rescueihmisen veret kiehahtamaan ja kysymään että miksi asia oli vedetty haastatteluun mukaan. Palautteita on lähtenyt Huomenta Suomelle. Kyseenalaistin kulkukoirien vetämistä haastatteluun  palautteessani, kuten teki myös Kodittomien Koirien Ystävät ry:n tiedottaja Marianna Lammi. Marianna kirjoitti asiasta myös Unholalle haastatteluun liittyen - ja ehdotti myös että Kennelliiton ja rescuejärjestöjen olisi hyvä tehdä enemmän yhteistyötä jotta lailliset ja laittomat maahantuonnit osattaisiin erottaa toisistaan. Kumpanenkin meistä odottelee edelleen vastausta Huomenta Suomen toimituksesta, sekä Marianna Unholalta. 

Mutta eiköhän tämä asia ole jokseenkin taputeltu, ainakin toistaiseksi. 

-Kati- 

Jälkimaininkien pohdintoja

Terve taas

Sivujen www.pelastakoira.fi tekstit on korjattu, ja aiheettomat viittaukset "pelastettuihin löytökoiriin Espanjasta" puhuttaessa pentutehtailukokemuksista on poistettu ja muutettu toiseen muotoon. Tosin, vastausta kirjeeseen emme saaneet (ainakaan vielä) keneltäkään neljätä vastaanottajalta  mutta ilmeisesti sähköposti on perille mennyt kun asiaan reagoitiin. Luonnollisesti asiaa auttoi se, että nämä kommentit aiheuttivat melkoisen keskusteluryöpyn mm Facebookissa. Ja ihan aiheesta aiheuttivatkin. Pentutehtailu on niin hirveä asia, joka tulee nostaa esille ja asiasta tiedottaa paljon nykyistä enemmän. Siksi onkin vaikea käsittää, miksi samaan kastiin piti niputtaa löytökoirat Espanjasta. 

Mielenkiintoisia kommentteja asian tiimoilta on Facebookissa ollut. Monia on mietityttänyt ensinnäkin miksi sivusto on osoitteessaa www.pelastakoira.fi ja mitä tekemistä pentutehtailulla on koiran pelastamisen kanssa, tai mitä tekemistä sillä on koiran pelastamisen kanssa että sivusto voimakkaasti sysää koiran hankkijoita ostamaan koiransa Kennelliiton pentuvälityksen kautta pentuja markkinoivien kasvattajien kautta. Hyvä kysymys. Ovat muuttaneet sivuston nyt toimimaan osoitteessa www.halpapentu.fi. Se on osuva osoite sivustolle, jonka agenda on pentutehtailusta varoittaminen. Toivon, että seuraava henkilö joka haluaa halvan pennu, ja googleen hakusanaksi halpa pentu näpyttää, päätyy juuri tuonne sivustolle ja lukee, mistä ne halvat pennut oikein tulee. 

Ehkä yleisin asiaan liittyvä pohdinta on ollut, että miksi asiassa nostettiin esiin juuri Espanjasta tuodut löytökoirat - kuitenkaan kertomatta yhtään enempää näistä Satu Tuomiston mainitsemista tapauksista. Kampanjan koettiin menevän aivan väärään suuntaan tämän kommentoinnin takia, ja pentutehtailun koettiin olevan itsessään jo niin valtava ongelma, että siitä pitäisi pystyä puhumaan ilman että siinä tarvitsee mollata mitään muuta. Kennelliiton on aina tiedetty olevan hyvin penseästi rescuetoimintaan suhtautuva, ja herättikin kysymyksiä, että halusiko Kennelliitto nimenomaan hieman heittää samalla kuraa rescuetoiminnan niskaan pentutehtailun vanavedessä. Mene ja tiedä. 

Moni on kritisoinut Kennelliittoa ja heidän toimintaansa yleisesti. Jalostustietokantaa on käyty läpi, ja tehty melko shokeraavia havaintoja. Kasvattajat saattavat teettää nartuillaan lähes joka juoksuista pentueen. 6-vuotias narttu saanut jo viidet pennut. Onhan se aikamoinen tahti. Myös kommentteja suomalaisten kasvattajien olosuhteista missä koirat kasvaa on myös esitetty melko veren seisauttavia havaintoja. Suuria määriä koiria, joita pidetään mm kuljetushäkeissä kasvattajan tiloissa, mm vajoissa. Havainnot onkin herättäneet monet kysymään - kuinka suomalainen kasvatustoiminta, Kennelliiton hyväksymänä eroaa pentutehtailusta? Näin mustavalkoista ei kaikki ole, eikä varmasti havainnot koske kuin osaa kasvattajista. Mutta, kyllähän se miettimään pistää. Joku oli löytänyt kasvattajan, joka on vuoden aikana teettänyt 93 pentua, jotka on myyty hintaan 1200eur / kpl. Tietämättä asiasta sen enempää, kuinka monen nartun omistaja on kyseessä ym niin isoltahan määrä kuulostaa, sekä reippaasti päälle 100000eur tulo mikä niistä kertyy. Toki, onhan tuossa kasvattajahommassa kulunsakin. 

Samaisessa kampanjassa on mukana myös SEY - Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. Moni ihmettelikin, miksi kampanjassa nimen omaan kehoitetaan hankkimaan koira Kennelliiton Pentuvälityksen kautta. SEY:n alla kun toimii kymmeniä paikallisyhdistyksiä jotka kattavat koko Suomen - ja joiden sivuilla on kodittomia kotimaisia koiria etsimässä koteja. Miksi kampanjan ulkopuolelle on jätetty kokonaan ne koirat, joilla ei ole koteja - joilla on koti joskus ollut ja päätyneet syystä tai toisesta eläinsuojeluyhdistysten haltuun etsimään uutta kotia. Muutama kommentoikin, että kampanjaan olisi ehdottomasti pitänyt saada moninaisempaa näkökulmaa koiran hankinnasta - esimerkiksi juuri tahoja jotka puhuvat adoptoinnin puolesta. Kolikolla kun ei ole vain kahta puolta: ostat joko pentutehtailijalta, tai Kennelliiton kasvattajalta. Entäs ne aikuiset kodinvaihtajat ja kodittomat? Miksi mitään mainintaa ei ollut näistä koirista? Joku heittikin ilmaan kommentin, onko Kennelliitto jyrännyt SEY:n. 

Joku toinen pohti, onko tämä vain taitavasti mietitty markkinointi kikka, jossa pentutehtailu on vain hämäysharso ja tarkoitus onkin saada rekisteröityjä pentuja paremmin kaupaksi näkyvän kampanjan avulla, jossa sopivasti sivutaan negatiiviseen sävyyn Espanjasta tuotavia rescuekoiria. Sehän ei mikään salaisuus ole, että ihminen joka harkitsee koiran hankintaa, yhä useammin (onneksi) päätyy antamaan kodittomalle koiran, kuin hankkii pennun. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että pennut ei mene yhtä hyvin kaupaksi. Onneksi, ei mene myöskään ne pentutehtaiden pennut. Muutamassa kommentissa sanottiin oikein osuvasti, että jokainen aikuisena adoptoitu hylätty koira vähentää pentutehtailijan asiakaskuntaa. Ehkä kyseinen koiran hankkija (ja oletetaan nyt ettei hän tiedä mistä ne halvat pennut tulee eikä hae käyttölinjasta koiraa, ei halua käydä näyttelyissä ym, eli etsii vain rakastettua perheenjäsentä), on miettinyt internetti auki, että nyt on oikea hetki elämässä hankkia koira. Hän päätyy kolmelle sivulle: yksi on nettilehti, jossa kaupataan halpoja pentuja. Toinen on kasvattajan sivusto, missä kerrotaan jos jonkinmoisista sukutauluista ja Best in Show voitoista. Kolmas on rescueyhdistyksen sivusto. Uskallan väittää, että näissä pohdinnoissa ja vertailuissa yhä useammin se vaakakuppi kääntyy kodittoman kohdalle. Ei säälistä, vaan siksi, että maailmassa on yli 600 miljoonaa koiraa vailla kotia. Ja ne kodittomat kuolee. Joka päivä, näitä ihmisen hylkäämiä lopetetaan, vain siksi, että ne on hyljätty. Moni ymmärtää ja kysyy että miksi koiria pitää teettää lisää ja lisää kun kodittomia koiria on maailma pullollaan. En osaa vastata siihen - osaatko sinä? Siihen osaan vastata että jokainen adoptoitu koira on sen koiran hinnan verran pois jonkun muun taskusta, oli sitten kyseessä kasvattaja tai pentutehtailija. 

Pohdintoja on herättänyt myös se, että onko se 1500 eur maksanut rotukasvattajan pentu sitten automaattisesti helpompi, kuin kotoaan tappotarhalle hyljätty koira ja myöhemmin Suomesta uuden kodin löytänyt. Tai terveempi. Eipä taida olla. Tottahan toki entisellä tarhakoiralla voi olla syviä traumoja ja nykyiseen elämään heijastuvia ikäviä kokemuksia, sekä terveydestäkään ei pystytä takuita antamaan. Mutta pystyykö kukaan? Moni valitsee löytökoiran juuri myös siksi, että ei halua olla tukemassa ylijalostettujen koirien tuontantoa. Korkeat sukusiitosprosentit, ulkomuodon takia sairaaseen kuosiin jalostetut koirat eivät ole monenkaan ihmisen juttu. Ja mitä tulee käytösongelmiin - et saa takuuhelppoa koiraa vaikka maksaisit pennustasi 5000eur. Omistajastahan ne asiat lähtee. Olenkin aikaisemmin blogannut siitä asiasta, miten helposti koirasta luovutaan. Usein ne on nämä "pitovaikeudet" mikä ilmenee melko nuorena. Kun ei sitä koiraa opeteta ja aktoivoida, niin ei siitä helppoa tule. Pitovaikeuksien takia luopuminen tarkoittaa käytännössä varmasti lähes 100% kouluttamattomuuden vuoksi ilmeneviä ongelmia. Ja takuu varmasti, näitäkin kutsutaan käytösongelmiksi vai häiriöiksi vai mikä se Tuomiston ilmaisu oli Espanjasta pelastettuihin koiriin liittyen - ja niitä ilmenee myös sieltä Kennelliiton pentuvälityksen kautta hankituilla koirilla - jos ei omistajasta sitten omistajaksi olekkaan. 

Pentutehtailun vastaisessa rintamassa on varmasti valmis taistelemaan rinta rinnan Kennelliiton kanssa myös löytökoirajärjestöt. Ja niin pitäisikin. Samassa veneessähän tässä ollaan mitä tulee tämän oksettavan pentutehtailun pois kitkemiseen. Mutta onko Kennelliitto valmis yhdistämään voimat löytökoirajärjestöjen kanssa pentutehtailun voittamiseksi?


--- Kati ----

Avoin kirje Suomen Kennelliitolle, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liittolle, Suomen Eläinlääkäriliitolle ja Satu Tuomistolle

Vantaa, 6.12.2012

Arvoisat vastaanottajat, ja muut lukijat

Olin hyvin innoissani eilen törmätessäni uuteen avaamaanne nettisivustoon, www.pelastakoira.fi jossa on upealla tavalla otettu esiin pentutehtailu koko kaameudessaan. Asiasta ei voi informoida tarpeeksi, ja on hienoa, että asialle on avattu nyt oma sivustonsa ja kampanjan takana olevat tahot tuovat voimakkaasti asiaa esiin myös mediassa.

Kuitenkin, sivuilla oleva osio jossa Satu Tuomisto antaa vinkkejä koiranostajalle ja varoittaa halvan pennun hankinnasta, vei maun koko kampanjalta. Tuomiston haastattelumuotoon kirjoitetussa osassa hän vastaa kysymykseen:

Oletko kuullut kokemuksia pentutehtailluista koirista?


Tuttavapiirissäni on ”pelastettu” löytökoiria Espanjasta. Näillä koirilla on myöhemmin ilmennyt luonnehäiriöitä. Arvaamaton käytös paljastaa, että koirien kasvuympäristö on aiheuttanut suuria traumoja. Koska koiran hankkija ei ole tiennyt ongelmista, hän ei ole osannut heti auttaa koiraa.

Haluaisin esittää teille, vastaanottajat, muutaman kysymyksen Tuomiston vastaukseen liittyen. Mitä tekemistä Espanjasta tuoduilla löytökoirilla on pentutehtailun kanssa ja miksi asia on nostettu tässä esille? Miksi Tuomisto nosti kokemuksena esille Espanjasta tuodut löytökoirat, eikä vastannut kysymykseen kertoen sivuston linjauksen mukaisesti esimerkiksi Katajanokalla virolaisen auton takakontista ostetusta halvasta pikkukoiran pennusta, joka uudelle omistajalleen päätymisen jälkeen menehtyi muutaman päivän kuluttua useiden sairauksien summana, kuten pentutehtailtujen koirien kohtalona usein on? Esimerkkejä pentutehtailun järkyttävistä kokemuksista löytyy kyllä. Sivusto käsittelee hienosti koiran hankintaa ja pimeän pennun ostamiseen liittyviä asioita, mutta miksi varoittavana kokemuksena pentutehtailusta käytetään Tuomiston tuttavapiirin Espanjasta pelastettuja koiria? Löytökoira ei ole sama asia kuin pentutehtailijan rahan kiilto silmissä tuottama sairas pentu. Miksi vastauksella halutaan tuoda esille löytökoirat Espanjasta luonnehäiriöisinä ja sairaina?

Yhdistyksemme Kodittomat Espanjan Koirat ry etsii espanjalaisten koiratarhojen kodittomille koirille koteja Suomesta. Yhdistyksemme lisäksi Espanjasta tuo koiria myös muita yhdistyksiä, sekä vastaavaa toimintaa tehdään myös yhdistysten toimesta muista Euroopan maista, kuten Romaniasta, Kyprokselta, Virosta ja Venäjältä. Löytökoirajärjestöt, jotka toimivat lakien ja määräysten mukaisesti toiminnassaan ovat Suomeen rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka noudattavat toiminnassaan EVIRA:n antamia määräyksiä koirien tuonneissa, merkitsevät koirat TRACES-rekisteriin ja kertovat sivuillaan myös terveysasioista. Yhdistykset myös mainitsevat että koirien luonne on hyvin usein kuvattu tarhaoloissa ja luonne saattaa muuttua, kuten myös terveysasioista kerrotaan että esimerkiksi juuri Välimeren alueella yleinen leishmania ei välttämättä näy testeissä ja saattaa itää piilevänä jopa vuosia.

Luonnollisestikin löytökoirien kanssa saattaa ongelmia ilmetä, ja sairauksia myöhemmin. Näitä asioita painotetaan löytökoiran hankkimista harkitsevalle, kuten myös sitoutumista koiraan ja mahdollisiiin ongelmiin. Koirien taustoista harvemmin on mitään tietoa joten omistajilta odotetaan kärsivällisyyttä, kykyä ja tahtoa mahdolliset ongelmat kohdata ja selvittää. Jos omat keinot eivät riitä, on yhdistyksillä tarjottavana tukea ja tukiverkostot, koko koiran eliniän.

Espanjasta tuodut, Suomesta uuden kodin saaneet entiset kodittomat koirat ja pentutehtailu eivät ole sama asia. Keltaisessa Pörssissä sekä vastaavissa markkinoitavat halvat pennut ja yhdistysten kotiuttamat entiset kodittomat koirat eivät ole sama asia. Pentutehtailulla ja yhdistysten harjoittamalla toiminnalla koirien auttamiseksi ja kotien etsimisellä Suomesta ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Miksi nämä asiat on haluttu sivuillanne korostetusti niputtaa samaan kasaan?

Toivon että kampanjanne saa paljon näkyvyyttä ja auttaa lopettamaan pentutehtailun. Pyydän kuitenkin, että löytökoirajärjestöjen tuomia koiria ei verrattaisi pentutehtailuun, varsinkaan tavalla mikä tässä on tehty – muutamalla virkkeellä nostaen Espanjasta pelastetut koirat korostaen esille asiayhteydessä mikä muuten käsittelee tätä sairasta elinkeinoa – pentutehtailua. Koiran adoptoiminen pennun ostamisen sijaan – kodin antaminen kodittomalle – kaikkine iloineen ja haasteineen pelastaa koiran hengen sekä on eläinsuojelullinen teko.

Kunniottaen ja hyvää Itsenäisyyspäivää toivottaen

Kati Hirsikangas

Kodittomat Espanjan Koirat ry

Tiedottaja, hallituksen jäsen

kati@espanjankoirat.com

Älä osta!

Aikomukseni oli jo useampi päivä sitten kirjoitella Malagan Protectorassa järjestämästämme avointen ovien päivästä mikä pidettiin 18.11, mutta odottakoon tuo kirjoitus vielä hetken. Vereni seisautti jälleen tänä aamuna kun huomasin yhdistyksemme Hannan jakaman pentutehtailua käsittelevän varoituksen ja kuvan Facebookissaan. Se sai taas miettimään, että mikä pe****e siinä on että ihmiset ostaa pentutehtaiden koiria? 

Varmasti moni muukin koiranomistaja kuin vain minä on törmännyt koirapuistoissa tai missä liekkään koiriin omistajineen, je jutellessa on selvinnyt että koira on ostettu pentutehtaasta. Tämmöisessä tilanteessa saa usein käyttää kaikki voimansa hillitäkseen raivonsa omistajaa kohtaan. Olen törmännyt muutamaan tyyppiin jotka ovat ihan tietoisia siitä mistä koira on peräisin, mutta kun se oli niin paljon halvempi. Siis oletteko te nyt muka aivan tosissanne? Te tuette eläinrääkkäystä, salakuljetusta, harmaata taloutta siksi että säästätte muutaman satasen? Oikeesti? Ja hyvin suurella todennäköisyydellä saatte koiran joka on sairas? Miltä kuulostaa pentu jolla on parvo, matoja, ehkä rabies, kärsii hermostollisista sairauksista, aliravitsemuksesta, on vieroitettu äidistään noin 3 viikkoisena, elänyt sen ajan likaisessa häkissä, kuljettettu takakontissa, rokottamatta... Miten meinasit ne asiat hoitaa kun koiran hinnassa pitää jo säästää? Tai no, ehkä et lääkäriin asti edes ehdi koska pentuja kuolee paljon heti päästyään uuden omistajan luo kun ovat niin sairaita. Niin ja hei, tiedoksi muuten että ne "passit" mitkä saatte koiran kanssa on usein ihan tekaistuja, kuten ne rokotusmerkinnät, eikä niitä koiria mikään eläinlääkäri ole ikinä tarkastanut vaikka ilmoitukset niin väittää. Koska jos olisi, eläinlääkäri ei tosiaankaan antaisi koiralle terveenpapereita. Niin, ja semmoinenkin juttu vielä että nämä Virosta ja Venäjältä tuodut koirat pitäisi myös olla EVIRAn rekisterissä ja TRACES rekisteröityjä? Mikä on sen myyjän hyväksyntänumeron EVIRAn rekisterissä mistä pentusi ostit? Kysyitkö? Näytettiinkö sinulle koiran TRACES paperit luovutksen yhteydessä? Eikö? Tiestithän muuten senkin, koiran ostaja, että vastoin määräyksiä Suomeen tuotu koira täytyy joko palauttaa lähtömaahan tai lopettaa? Otat kuitenkin kaikki nämä riskit vain siksi että haluat säästää pari sataa, et halua rotukoiraa? Siltikin päätät ostaa pimeän pennun, vaikka tässä on kuva koirasi äidistä?

Muutama ilmoitus tämän aamun Keltaisen Pörssin myynti-ilmoituksista:

• Myyn VILLAKOIRA PENTU, uusi; 
  musta villakoira pentu Tämä pentu on paras verilinjaa Euroopassa. pentu on kaikki terveys välykset ja kaksi vuotta terveyden takaamiseksi. (315eur)
• Myyn BICHON VILLAKOIRA PENTU, uusi;
  kiva karvainen turkki bichon villakoira pentu, pentu on tonneittain persoonallisuuden, pentu. (250eur)
• Myyn MONIROTUPENNUT,
  olemme 26.08syntyneitä iloisia, lapsirakkaita monirotupentuja. Meistä tulee isona n 30-35cm 4-7kg. Olemme jo käyneet eläinläärillä saamassa rokotukset, madotuksen ja sirun meitä on kaksi poika ja tyttö meissä on spanielia, kääp. villakoiraa ja sheltiä. (340eur)

Jep jep, ei tarvitse hirveästi ymmärtää yhtään mistään mitään tajutakseen, että kyseiset koirat ovat peräisin pentutehtaista. Tosin, 2 ylimmäistä saattaa hyvinkin olla ihan perus huijauksia, koiria tuskin on olemassakaan. Kolmannen ilmoituksen numeron googlettamalla löytyy taas useita vastaavia ilmoituksia pikkukoirista. Moni taho, jossa näitä  ilmoituksia julkaistaan on myös linkittänyt sivuilleen tietoa pentutehtailusta. Mutta silti, kauppa käy, ihmiset ostaa vaikka tietävät mistä koirat tulee. Kysyntä luo tarjontaa. 

On todella, todella vaikea ymmärtää miksi ihmiset antavat pentutehtailulle mahdollisuuden kukoistaa. Ihan tietoisesti valitaan tämä väylä koiran hankintaan. Oksettavaa. Muuta en voi sanoa, enkä tuntea mitään muuta kuin halveksuntaa niitä kohtaan jotka tätä toimintaa tukevat. Hienoa on, että asia on ollut paljon esillä myös valtamedioissa. Iltalehti nosti asian hiljattain sivuilleen, ja varmasti tämänkin reportaasin asiosta muutama ihminen päätti olla ostamatta koiraa joka on pentutehtaista kotoisin. 

Tuo muutaman satasen säästö koiran hinnassa on todellakin aivan järjetön syy tukea tätä toimintaa. Jos unohtaa sen faktan että sairas pentu moninkertaistaa kyllä hintansa hyvin pian eläinlääkärikuluissa, mutta muutenkin. Sillä koiran hankintahinnalla kun ei ole yhtään mitään tekemistä koiran todellisten kustannusten kanssa. Jos ei ole rahaa koirasta maksaa, niin miten on rahaa siitä huolehtia. Ja todellakin, se ruoka ei ole ainoa kulu. Hirveän suuri määrä näistä Suomessa myytävistä pentutehtaista peräisin olevista koirista hankitaan melko nuorille ihmisille. Nuoret naiset varsinkin haluavat sen oman pienen teekuppikoiransa joita voi sitten pukea ihaniin vaatteisiin, kantaa kassissa ympäri Aleksanterinkatua ja kuvitella olevansa suuren maailman julkkis. Tai lapsiperheisiin jossa raha ja aika on muutenkin tiukalla mutta ajatus koirasta vaan on niin ihana ja täydentää idylliä. 

Yleisestikin ottaen, pentujen teettäminen maailmaan on erikoista toimintaa,  kun huomio ne valtavat määrät koiria, jotka elävät hyljättyinä koiratarhoilla. Mutta rahastahan tässäkin on kysymys, ei koirista. Koirien hyvinvoinnilla on melko vähän jalansijaa myös rotukoirapiireissä, jossa koiran ulkomuoto ja rodun muokkaus on mennyt koirien hyvinvoinnin edelle. Kasvattajatkin lopettavat terveitä pentuja ihan vain siksi että ulkomuodossa on joku pieni seikka minkä vuoksi koira ei ole täydellinen. Täydellinen muoto voi olla koiralle terveysriski, mutta se on tärkeämpi seikka kuin koiran hyvinvointi, tai elämä. Kaikki tämä tapahtuu Suomessakin Kennelliiton hyväksymänä. Koko Kennelliiton monopoliasemasta julkaistiin juuri oikein hyvä gradu, jonka lyhennelmään ainakin kannattaa tutustua, ja koko graduun. Melko hyytävää dataa voi lukea esim täältä.  

Onko koira lelu? Varmasti kaikki vastaavat että ei ole. Miksi sitten koiria kohdellaan kuin ne leluja olisi? Niitä työnnetään tonneittain maailmalle liukuhihnalla, aivan kuin halpoja leluja tehtaissa Aasiassa lapsityövoimalla. Tuotantoketjussa ei välitetä yhtään siitä, kuka siinä kärsii, pääasia on että lopputuote menee kaupaksi ja voittoa syntyy. Keinoja kaihtamatta. Haloo ihmiset herätkää nyt tähän asiaan ja pistetään kaikki yhdessä stoppi tälle asialle. Adoptoidaan - ei osteta. Ja levitetään tietoa pentutehtailusta ja taistellaan sen puolesta että toiminta saadaan loppumaan, eli lopetetaan kysyntä niin tarjotantakin hiipuu. Ja reagoidaan, jos kuullaan että tuttava harkitsee koiran hankintaa Keltaisesta Pörssistä halvalla niin valistetaan kaveria, jos ei muu auta niin vaikka huutamalla täysiä päin naamaa että "ÄLÄ TUE PENTUTEHTAILUA!!!!" 

Kati